grunn (adj.)

• 1. (adj.) matala

  Det meste av sjøene i Luoppal/Lompola er forholdsvis grunne.

  Usheemat Lompolan järvet oon joksiki matalat.

• 2. (lavvann) (adj.) matalavesinen

  Eggene er lagt i vann, gjerne i grunne dammer, hvor larvene utvikler seg til voksne mygg.

  Munat oon pantu vetheen, mielelä matalavesishiin lantthoin, missä toukat kehitythään raavhaiksi sääskiksi.

grunn (subst.)

• 1. (subst.) syy

  Hva er grunnen til det?

  Mikä oon syy siihen?

• 2. (subst.) aihet

  Hendelsen hadde gitt dem grunn til ettertanke.

  Taphaus oli antanu heile ajattelemisen aihetta.

  Det var ingen grunn til bekymring.

  Se ei ollu huolen aihetta.